Kasvun Taian blogi

• 04.03. Miten omaa tunnekehoyhteyttä voi vahvistaa?
• 17.05. Mitkä asiat vaikuttavat lapsen tunnekehoyhteyden rakentumiseen?
• 08.04. Sisäisen turvan tunteen vahvistaminen tuo hyvinvointia elämään
• 06.09. Näin voit vahvistaa lapsen kykyä säädellä tunteita
• 30.06. Hyvä hengitys tuo tasapainoa elämääsi
• 12.06. Miten lapsen tunnetaitoja voi tukea arjessa?
• 17.04. Lasten empatiataidot – miten lasten empatiataitoja voi vahvistaa?
• 14.03. Miten kiukkuraivareita voi ehkäistä ennalta?
• 29.11. Lapsen jännitys – näin voit helpottaa lapsen jännitystä
• 19.08. Lasten tunnetaidot – miten lasten tunnetaitoja voi tukea?

Aiheita

• Pantleyn pehmeä matka höyhensaarille
• Toimiva perhe
• hellyystankkaus
• hyvinvointi
• jaksaminen
• jäähy
• kasvatus
• kiintymyssuhteet
• kirjat
• koskettaminen
• kurssit
• lasten tunnetaitoryhmät
• läsnäolo
• mindfulness
• myönteisiä keinoja kasvatukseen
• myötätunto
• perhe
• perhepeti
• pistäytymisunikoulu
• ratkaisukeskeinen valmentaminen
• ratkaisukeskeisyys
• rauhoittuminen
• rentoutuminen
• satuhieronta
• satuhierontatunnit
• tarpeet
• tassuttelu
• tietoinen läsnäolo
• tunnelukko
• tunnetaidot
• tunteet
• unelmat
• unikoulu
• unikouluohjaus
• uniongelmat
• unipulmat
• univinkit
• vahvuudet
• valmentaminen
• vanhemmuus
• vauvahieronta
• vauvahierontakurssit
• vieraskynä
• voimavarat
• voimavaroja vanhemmuuteen
• vuorovaikutus
• väsymys

Pienen lapsen kiukku

Jokainen lapsi kiukustuu, raivostuu, turhautuu. Se on hyvä asia, sillä sopiva määrä turhautumista saa ponnistelemaan ja kasvua ja kehitystä liikkeelle, kunhan samalla onnistumisen kokemuksiakin on riittävästi.

Pienen lapsen tunteidensäätelykyky on vielä kehittymätön. Hän ei kiukuttele pahuuttaan. Kiukkukohtauksen iskiessä lapsi tuntee neuvottomuutta tunteidensa keskellä. Lapselta ei pidä vaatia asioita, joihin hän ei vielä kehityksensä puolesta ole valmis.

Aivojen alatie

Kiukun hetkellä aivot menevät helposti aivojen alatielle eli hätätilaan. Kiukku sumentaa aivot niin, ettei mikään järkevä puhe mene perille. Silloin lapsi tarvitsee rinnalleen turvallisen ja rauhallisen aikuisen, jotta hän pystyy koostamaan itsensä aikuisen tuella. Lapsi tarvitsee kiukun hetkellä varmuutta siitä, että aikuinen rakastaa häntä kiukkuamisesta huolimatta. Jos aikuisen aivot menevät alatielle lapsen kiukutessa ja aikuinen huutaa ja raivoaa, se voi olla lapselle hyvin pelottava kokemus. Vanhemman tehtävänä on kannatella lasta romahduksen hetkellä ja tukea lasta tunteiden säätelyn kehittymisessä. Lapsen on helpompi rauhoittua, kun aikuinen pysyy rauhallisena.

Aikuinen voi estää aivojen alatielle menoa esimerkiksi pitämällä huolta omasta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan, tunnistamalla omia tunteitaan sekä niiden taustalla olevia tarpeita ja miettimällä jo etukäteen itselleen rauhoittumiskeinoja. Näitä rauhoittumiskeinoja voivat olla vaikkapa hengittäminen syvään, vesilasin juominen ja rauhoittava sisäinen puhe.

Turvallinen aikuinen lapsen tukena

Pitelemätön raivo on lapselle pelottava kokemus. Kiukkukohtaus kertoo, että lapsen kestokyky on tullut täyteen. Lapsen näkökulmasta tunteiden hallinnan menettäminen on totaalinen romahdus. Lapsen jättäminen yksin haastavien tunteiden kanssa tekee tilanteesta vielä pelottavamman. Lapsi tarvitsee turvallisen aikuisen apua kestääkseen tunneryöppynsä.

Vihaisiin tunteisiin on kaikilla lupa. Oikeus vihan tunteeseen ei kuitenkaan oikeuta mihin tahansa tekoon. Itsensä, muiden ja tavaroiden vahingoittaminen pitää kieltää ja estää. Lapselle voi ehdottaa sallittuja tapoja purkaa kiukkua. Näitä tapoja voivat olla vaikkapa jalkojen tömistäminen, käsien puristaminen nyrkkiin tai erilaiset itsen rauhoittamiskeinot hengittämisen avulla.

Mikä auttaa sinua rauhoittumaan kiukun hetkellä? Millaisia tapoja kiukun purkamiseen olet opettanut omille lapsillesi?

Avainsanat: tunteet, hyvinvointi