Kasvun Taian blogi

Aiheita

14.3.2021

Jaa kavereille:

Miten kiukkuraivareita voi ehkäistä ennalta?

Pum! Kiukkuräjähdys! Tavarat lentelevät, nyrkki heiluu. Voiko kiukkuräjähdyksiä ennaltaehkäistä?

Kyllä, osan tunneräjähdyksistä voi ehkäistä. Kiukku on kuitenkin yksi normaaliin elämään kuuluva tunne eikä kaikkea kiukkua ole tarkoitus poistaa elämästä. Kiukkua ei ole tarkoitus vältellä eikä silotella lapsen elämää niin, ettei hän tuntisi kiukkua.

Millaisia ennakoivia keinoja voi käyttää ennen tunnereaktion syntymistä?

Ennakoivia keinoja ennen tunnereaktion syntymistä

Grossin prosessimalli jakaa tunteiden säätelykeinot ennakoiviin ja reaktiosidonnaisiin sen mukaan, pyritäänkö niillä vaikuttamaan tunnereaktioon ennen sen syntymistä vai sen jälkeen. Ennakoivia keinoja käytetään nimensä mukaisesti ennen reaktion syntymistä, jolloin pyritään ylläpitämään tasapainon tilaa.

Ennakoinnin avulla pyritään vaikuttamaan tulevien tapahtumien kulkuun. Keinoja ovat:

Tilanteen valinta niin, ettei se aiheuta suurta tunnereaktiota

Ei esimerkiksi mennä pitkän päivän päätteeksi tai nälkäisenä ruokakauppaan, jos tietää, että se on liian kuormittavaa lapselle ja lapsi helposti raivostuu kaupassa.

Tilanteen muokkaaminen vähemmän mielipahaa tuottavaksi

Tähän voi kuulua esimerkiksi ympäristöön tehtävät muutokset tai se, kuinka pitkän ajan toimintaan käyttää. Lasten kanssa toimiessaan aikuinen kulkee tilanteessa ikään kuin askeleen edellä. Jos tietää, että sisarukset jaksavat pelata keskenään lautapeliä vain vartin, heidän luokseen kannattaa mennä ennen tuon aikarajan loppumista ja ehdottaa jotain muuta tekemistä ennen ennakoitua ristiriitaa. Samoin lapsen kanssa voi mennä kauppaan sellaiseen aikaan, kun sekä lapsella että aikuisella on hyvä vireystila ja esimerkiksi jonoja ei ole.

Lapsen huomion suuntaaminen muuhun kuin tilanteeseen

Jos illan kauppareissua ei voi välttää ja kassajono on pitkä ja huomaa, että lapsi alkaa hermostua, lapsen kanssa voi miettiä tulevan illan yhteistä pelihetkeä ja tutkia kukkakaalin kummallisilta näyttäviä kukintoja.

Huom! Tällä ei tarkoiteta sitä, että mielipahan hetkellä lapsi harhautetaan tunteesta pois vaan nimenomaan ennaltaehkäisevänä keinona.

Kognitiivinen muutos eli tilanteen tulkinta uudella tavalla

Tällä tarkoitetaan näkökulman vaihtamista. Lapsi voi itse muuttaa ajatustaan tilanteesta. Esimerkiksi hävitessään lautapelissä voi ajatella: Nyt kävi näin, toinen voitti tuurilla. Seuraavalla kerralla minä voin voittaa.

Kognitiivinen muutos voi auttaa myös aikuista suhtautumaan kiukkuun eri tavalla. Aikuinen voi ajatella, että lapsen kiukkuisuus johtuu väsymyksestä eikä ole ärsyttävää uhmakkuutta.

Tutkaile lapsen kuormitusta ja stressiä

Jos lapsi on jatkuvasti kiukkuinen ja ärtynyt ja tulee usein tosi vihaiseksi, on hyvä miettiä, onko lapsi liian stressaantunut ja kuormittunut ja nukkuuko hän liian vähän. Silloin pitää miettiä, miten lapsen elämän kokonaiskuormitusta saisi vähennettyä. Tällöin ei yleensä yksittäiset keinot auta. Stressaantuneena kuormitustaso on niin kova, että pieneltäkin tuntuvat asiat saattavat kuormittaa kohtuuttoman paljon. Tällöin vaikkapa joku ihan yksinkertainen kysymys (Missä on vessa?) aiheuttaa suuren stressireaktion, kun kuormitusta on jo valmiiksi paljon taustalla.

Mieti, miten lapsen elämään voisi luoda tarpeeksi pysähtymistä ja rauhan hetkiä, ettei hän kävisi koko ajan ylikierroksilla.

Mietityttääkö sinua, miten tukea lapsen tunnesäätelyä? Haluatko rauhallisemman ja positiivisemman perhe-elämän? Toivoisitko, että lapsesi osaisi säädellä tunteitaan paremmin?

On lapselle itselleen helpottavaa, kun hän oppii tapoja säädellä kiukkua eikä hänen enää tarvitse räiskiä pahaa oloa ulos. Se tekee myös perhearjesta helpompaa ja myönteisempää. Tule mukaan verkkovalmennukseen Kiukun kesyttäjät – tunnetaitoja lapselle ja vanhemmalle, jossa pääset yhdessä lapsesi kanssa harjoittelemaan tunnesäätelytaitoja.

Lähde: Tenavat tasapainoon -koulutusaineisto

Avainsanat: tunteet, tunnetaidot, kasvatus, rauhoittuminen, vanhemmuus