Kasvun Taian blogi

Lämpimästi tervetuloa blogiini. Kirjoitan blogissani lapsen tunnetaitojen tukemisesta, myönteisistä kasvatuskeinoista ja hyvinvoivasta ja läsnäolevasta vanhemmuudesta.

Tilaus
Bloglovin’
RSS-syöte
Sähköposti
heli@kasvuntaika.fi
Facebook
kasvuntaika
Instagram
kasvuntaika
Twitter
@KasvunTaika
Voimaposti
Tilaa itsellesi Vanhemmuuden voimaposti

Aiheita

Kasvun Taian blogi

Kasvun Taika järjestää vanhempia voimaannuttavia palveluja. Palvelujen tavoitteena on tuottaa hyvinvointia vanhemmuuteen sekä iloa ja läsnäoloa lapsen ja aikuisen väliseen suhteeseen.

27.4.2019
Jaa kavereille:

Sinäkin voit lopettaa lapselle huutamisen: viiden kohdan suunnitelma

Voit lopettaa lapselle huutamisen

Miten sinä pidät hermosi kurissa? Miten voit olla huutamatta lapsellesi? Miten voit selvitä haastavista tilanteista menettämättä hermojasi?

Huutaminen ja lapselle raivoaminen pelottaa lasta. Kun lapsi on pelon vallassa, hän menee taistele-pakene-jähmety tilaan eikä kykene oppimaan mitään. Kun aikuinen huutaa lapselle, se opettaa lasta olemaan kuuntelematta aikuista silloin kun aikuinen puhuu tavallisella äänellä. Lapselle huutaminen opettaa lapselle myös sitä, että huutaminen ja raivoaminen ovat normaaleja tapoja toimia ja hänkin voi tehdä niin. Millaista mallia sinä annat lapsellesi?

Seuraavassa annan sinulle viiden kohdan suunnitelman, jonka avulla sinusta tulee rauhallisempi vanhempi.

1. Pidä mielessäsi, että tärkein tehtäväsi vanhempana on tuoda lapselle turvaa

Pysyessäsi rauhallisena haastavissakin tunnetilanteissa, annat lapsellesi mallia tunteiden säätelystä ja siitä, miten tilanteista voi selvitä ilman raivoamista ja huutamista. Lapselle raivostuminen tuo hänelle uhkaa eikä se edistä lapsen halua toimia yhteistyössä sinun kanssasi.

2. Ota tauko!

Haastavassa tunnetilanteessa sulje suusi. Hyväksy tunteesi. Älä sano mitään. Hengitä syvään. Tunne jalkasi lattiaa vasten. Ravistele käsiäsi. Tunnekuohussa tunteet kaappaavat sinut valtaasi eikä järki toimi. Tee kaikkesi, jotta saat rauhoitettua kehosi ja mielesi ja saat aivosi taas toimintaan.

3. Muista, että lapset käyttäytyvät kuten lapset

Lapset ovat lapsia, heidän tunnesäätelynsä on vielä kehitysvaiheessa. Lapset opettelevat asioita. Lapset eivät ole pieniä aikuisia, jotka tekevät aina, kuten aikuinen sanoo. Katso asioita lapsen näkökulmasta ja hänen maailmastaan käsin. Näin pystyt löytämään empatiaa lastasi kohtaan.

4. Tunne myötätuntoa itseäsi kohtaan

Haastavassa tilanteessa on tärkeä tuntea myötätuntoa itseä kohtaan ja antaa kaikki mahdollinen tuki itselle. Huh, olenpa nyt haastavassa tilanteessa. Voin hyväksyä itseni ja tämän tilanteen, vaikka nyt ottaakin päähän kaikki. Armollisuus ja itsemyötätunto ovat tärkeitä asioita vanhemmuudessa.

5. Ota huutaminen signaalina omasta hyvinvoinnistasi ja tunnesäätelytaidoistasi

Jos hermosi pettävät usein, se kertoo siitä, että tunnesäätelytaitosi kaipaavat treeniä. Et ehkä lapsena ole oppinut tunnetaitoja ja tunteiden säätelyä ja näin tarvitset nyt aikuisena treeniä tunnetaidoillesi.

Lapselle huutaminen kertoo usein myös siitä, että olet väsynyt ja stressaantunut ja oma hyvinvointisi on jäänyt taka-alalle. Rentoutuneena ja levänneenä jaksat myös lasten kiukuttelua ja erilaisia vastoinkäymisiä paremmin.

Tunnesäätelytaitoja voi oppia ihan kuten muitakin taitoja!

Huono uutinen on se, että et välttämättä opi uusia toimintatapoja päivässä tai kahdessa. Tunnesäätelyn taidot ovat opittavissa, mutta kuten kuntoilussakin, tarvitaan toistoja, jotta tulosta syntyy. Et tule hyvään juoksukuntoon käymällä kerran lenkillä. Myös tunnesäätelyn treenaaminen vaatii toistoja ja toistoja, kerrasta toiseen. Lapsiperhearjessa näitä toistomahdollisuuksia onneksi on päivittäin.

Ei kannata antaa periksi, jos välillä palaa vanhoihin toimintatapoihin ja raivoamiseen. Ole myötätuntoinen itsellesi. Nyt kävi näin. Seuraavalla kerralla voit taas treenata toisenlaista toimintatapaa.

Hyvä uutinen on se, että nämä toimintatavat tuottavat tulosta. Kun treenaat tunnesäätelyä, huomaat ensin puolivälissä huutamista, että nyt tämä taas tapahtuu. Yhä useammin huomaat jo ennen raivostumista ja osaat ottaa tauon. Joka kerta ottaessasi tauon, pystyessäsi katsomaan asioita lapsen näkökulmasta, "järjestät" aivojasi uudelleen ja tunnesäätelyn alueet vahvistuvat kerta kerralta. Ja se on iso lahja lapsellesi. Samalla myös hän oppii tunnesäätelyn taitoja sinun mallistasi.

Jos olet kyllästynyt menettämään hermosi ja huutamaan lapsellesi ja et enää halua tuntea itseäsi huonoksi vanhemmaksi, minulla on ratkaisu juuri sinulle! Lapsesi ansaitsee turvallisen vanhemman, joka kestää hänen tunnekuohunsa. Verkkovalmennus Myrskyn sydän – kuinka pysyä rauhallisena lapsen saadessa raivarit auttaa sinua kohti rauhallista ja lapselle turvaa tuovaa vanhemmuutta.

Lue lisää valmennuksesta ja ilmoittaudu mukaan!

13.4.2019
Jaa kavereille:

Pääsiäismunajahti-satuhieronta

pääsiäiskoristeita

Satuhieronnan avulla voit antaa lapsellesi jakamatonta huomiota ja läsnäolon ja rauhoittumisen hetkiä. Satuhieronnassa tarinaa kuvitetaan kosketuksen avulla lapsen keholle.

Pyydä lapselta lupa ennen satuhierontaa: Saanko tehdä sinulle satuhieronnan? Lapsi voi käydä vatsalleen sänkyyn tai viltin päälle. Satuhieronta tehdään lapsen selkään, vaatteiden päälle. Aikuisen ote on rauhallinen, tarkoitus ei ole kutittaa lasta. Tärkeää on aikuisen oma levollisuus ja läsnäolo.

Pääsiäissatuhieronnassa ollaan ilon, innostuksen ja jakamisen äärellä. Ihania läsnälon ja koskettamisen hetkiä pääiäismunajahti -satuhieronnan parissa!

Pääsiäismunajahti

Olen innoissani. Pihaamme on piilotettu pääsiäismunia. (tehdään lapsen selkään pientä ripottelua sormenpäillä)

Kuljen pitkin pihaa. Kävelen ja katselen ympärilleni. (kävelytetään sormia selällä)

Tuolla näkyy pensas. Löytyyköhän pensaasta yksi pääsiäismuna? (viedään sormet lapsen päähän ja hierotaan hellästi)

Löytyi! Pensaasta löytyi pääsiäismuna, jossa on pallokuvioita. (piirretään selkään ensin iso pääsiäismuna ja sitten pieniä palloja)

Seuraavaksi etsin pääsiäismunaa ison kiven luota. (kävelytetään sormet lapsen olkapäälle)

Nousen kiven päälle ja nostan käteeni pääsiäismunan. (pysäytetään käsi hetkeksi olkapäälle ja sen jälkeen piirretään pääsiäismuna lapsen selkään)

Siinä on kiemurakuvioita. (tehdään kiemuroita selkään)

Vielä suuntaan puun luo. (kävelytetään sormia selkää pitkin)

Katson kohti oksia. (sivellään lapsen käsiä)

Yhteen oksaan on kiinnitetty pääsiäismuna. (sivellään lapsen käsiä)

Otan pääsiäismunan käteeni. Siinä on sydämen kuva. (piirretään sydän selkään)

Iso punainen sydän. (piirretään sydän selkään)

Olen onnellinen löytämistäni pääsiäismunista. (tehdään sormilla ripottelua selkään)

Yksi minulle ja kaksi ystävilleni. (tehdään kolme viivaa alaselkään)

Hyvää pääsiäistä! (pysäytetään kädet alaselälle)

Tutustu myös aikaisemmin kirjoittamiini satuhierontoihin:

Vanhemmuuden voimapostista ja materiaalikirjastosta saat ilmaisia vinkkejä myönteiseen, tunnetaitoiseen ja hyvinvoivaan lapsiperhearkeen. Klikkaa ja lue lisää!

2.4.2019
Jaa kavereille:

Liikunta tuo hyvinvointia lapsiperhearkeen

nainen harjoitustauolla

Arki vyöryy päälle. Yrittäjyys, kotityöt, lasten koulu ja harrastukset. Minun stressikertoimeni nousee nopeasti, jos en pääse metsään lenkille tai tekemään jumppaa. Liikunnalla on paljon tutkittuja hyvinvointivaikutuksia, mutta mistä löytää aikaa liikunnalle arjen keskellä?

Liikunnan hyvinvointivaikutuksia

Liikunnalla on monia hyvinvointivaikutuksia. Jo yksi liikkumiskerta saa aikaan myönteisiä vaikutuksia kehossa. Arkiliikunta on hyvä nostaa keskiöön. Sillä on merkitystä, että valitsee portaat hissin sijaan. Tai fillaroi lähikauppaan autolla menemisen sijaan.

Säännöllinen ja monipuolinen liikunta edistää toimintakykyä ja terveyttä. Kestävyys ja lihaskunto paranevat ja luut vahvistuvat. Lapsiperhearki on monesti aika rankkaa valvomisineen ja miljoonine muistettavine asioineen. Liikunta tuo arkeen hengähdyshetkiä.

Liikunta on hyväksi mielenterveydelle. Liikunta vähentää päiviä, joita stressi, masennus tai tunne-elämän ongelmat hallitsevat. Esimerkiksi masennuksen Käypä hoito -suositus toteaa, että kohtalainen määrä liikuntaa edistää mielenterveyttä ja torjuu masennustilan kehittymisen vaaraa.

Jo päivittäinen viiden minuutin jumppa ehkäisee niska-hartiaseudun vaivoja. Olen huomannut, että kun teen viikossa pari-kolme treeniä, se vaikuttaa merkittävästi kehoni ja myös mieleni hyvinvointiin. Vaikka olisin aloittanut treenin hieman väsyneenä, niin aina on hyvä olo treenin jälkeen. Sitten taas jaksaa lasten riitelyä ja arkisia kotitöitä paremmin.

Keskivartalon vahvistaminen on vaikuttanut ryhtini paranemiseen. Teen töitä paljon myös läppärin ääressä ja huomaan, että kun keskivartaloni on vahvistunut, myös työskentelyasentoni on parempi eikä selkäni ja niska-hartiaseutuni kuormitu niin paljon.

Liikunta lapsiperhearjessa

Liikunnalle ei ole aina helppo löytää aikaa lapsiperhearjessa. Joskus voi olla vaikea irrottautua pois kotoa ja lähteä treeneihin, erityisesti jos ohjattuja ryhmiä ei ole lähiseudulla. Itselleni haasteita ryhmäliikuntaan osallistumiseen tuovat epäsäännölliset työaikani. Olen testannut Treenaakotona.com -palvelua ja saanut sen avulla lisättyä merkittävästi arkeeni liikuntaa.

On hyvä muistaa, että liikuntaa voi harrastaa myös yhdessä lapsen kanssa. Lapsi voi olla punttina treeneissä tai olla muuten mukana seuraamassa vanhempien treenejä. Vaunujen kanssa voi käydä lenkillä ja leikkipuistossa voi jumpata. Treenaakotona.com-palvelusta löytää treenejä, joissa sekä vauva että isompi lapsi voivat olla mukana yhdessä aikuisen kanssa. Nämä ovat samalla kivoja vuorovaikutuksen hetkiä perheen kesken.

Jos lasta ei halua ottaa mukaan omaan jumppahetkeen, jumppaa voi tehdä lasten ollessa päiväunilla, lasten katsoessa Pikku Kakkosta tai antaa hetkeksi hoitovastuu puolisolle ja tehdä päätös satsata omaan itseen. Itse huomaan, että helposti oma kotitreeni unohtuu arjessa ja jää muiden kiireiden jalkoihin. Se vaatii aina päätöksen, että nyt valitsen treenin. Joka kerta treenin jälkeen on hyvä olo. Sekin on hyvä muistaa, että on parempi jumpata kymmenen minuuttia kuin ei ollenkaan.

Itse olen ollut todella tyytyväinen treenaakotona.com-palveluun. Sieltä löytää monipuolisia treenejä sekä keholle että mielelle. Tunteja on kehoa hellivistä jooga- ja pilates-tunneista rankempiin hiit- ja kehonpainotreeneihin asti. Nyt sinullakin on mahdollisuus ostaa Treenaakotona.com-palveluun vuosijäsenyys vain 97 euron hintaan (normaalihinta on 149 euroa). Alennuskoodilla kasvuntaika saat koko vuoden treenit vain 97 euron hintaan. Kuukausihinnaksi jää siis vain vähän yli 8 euroa. Superhalpaa siis! Yhden pizzan hinnalla saat monipuoliset treenit koko kuukaudeksi.

Kuulostaako hyvältä? Niin minustakin. Klikkaa ja lue lisää Treenaakotona.com-palvelusta. Ja muista alekoodi kasvuntaika kun sinäkin haluat ryhtyä parantamaan kehosi ja mielesi hyvinvointia! Keho on se paikka, missä asut koko elämäsi ajan, siksi siitä on tärkeää pitää hyvää huolta. Hyvinvointi syntyy arjen valinnoissa!

  • Yhteistyössä treenaakotona.com-palvelun kanssa
  • Kuva: Alexander Mils
7.3.2019
Jaa kavereille:

Neljä lausetta, joilla voit auttaa kiukkuista lasta rauhoittumaan

raivostunut lapsi

Miten kiukkuista lasta voi tukea rauhoittumisessa? Millaiset sanat, teot ja aikuisen toimintatavat voivat auttaa lasta rauhoittumaan?

Monet aikuisen lauseet ja reaktiot tulevat selkärangasta ja ovat juuri niitä samoja, joita omat vanhemmat ovat käyttäneet lapsuuden aikana. Monilla saattaa olla kokemus, ettei ole saanut lapsena kiukutella ja jos joskus on kiukutellut, on joutunut omaan huoneeseen yksin rauhoittumaan ja näin on jäänyt liian yksi ison tunteen kanssa. Tätä samaa toimintatapaa toistaa helposti omien lasten kanssa.

Seuraavassa on muutama esimerkki, mitä aikuinen voi sanoa ja toimia niinä hetkinä, kun lapsi on suuren tunteen vallassa.

Älä sano: Isot lapset eivät kiukuttele tuolla tavalla!

Kokeile sanoa: Kaikki ovat kiukkuisia joskus, myös aikuiset hermostuvat joskus. Kaikki tunteet menevät ohi, myös ne kaikkein voimakkaimmat.

Kaikki ovat vihaisia joskus, niin isot kuin pienetkin

Tunne ei häviä kieltämällä. Tunne voi jäädä kehon sisälle tunnemöykyksi, jos sitä ei saa ilmaista. Vihainen ja kiukkuinen saa olla, mutta kiukun vallassa ei saa tehdä mitä tahansa.

Sekä lapsen että aikuisen on hyvä tiedostaa, että tunteet ovat kuin aaltoja tai pilviä. Ne tulevat – ja myös menevät pois. Kaikkein isoin ja haastavinkin tunne menee ohi.

Älä sano: Nyt riitti! Mene rauhoittumaan omaan huoneeseesi ja tule takaisin vasta kun osaat käyttäytyä kunnolla!

Kokeile sanoa: Autan sinua rauhoittumaan. Haluatko, että olen lähelläsi vai että olen vähän kauempana? Voidaan hengitellä yhdessä kaikessa rauhassa.

Haastavissa tunnehetkissä lapsi tarvitsee rinnalleen aikuista säätelyavuksi

Jos lapsi passitetaan omaan huoneeseen rauhoittumaan, hänestä voi tuntua, ettei hän saisi olla kiukkuinen, ja hän jää liian yksi ison tunteensa kanssa. Lapsi saattaa sulloa tunteet sisälleen ja hänelle voi tulla kehollisia tunnelukkoja ja jännityksiä. Se voi johtaa myöhemmin masennukseen tai vaihtoehtoisesti siihen, että tunteet purkautuvat täysin holtittomina raivokohtauksina.

Aikuisen on hyvä jutella lapsen kanssa, haluaako hän, että aikuinen ottaa lapsen syliin tai on lähellä vai tukeeko lapsen rauhoittumista se, että aikuinen on vähän kauempana lapsesta. Rauhallinen hengittäminen auttaa sekä aikuista että lasta rauhoittumaan. Omalla rauhallisuudellaan aikuinen mallintaa lapselle rauhoittumista.

Älä sano: En tajua, miten voit suuttua noin paljon niin pienestä asiasta.

Kokeile sanoa: Ymmärrän, että sinua suututtaa. Saat olla suuttunut.

Aikuisen empatia, myötätunto ja läsnäolo auttavat lasta rauhoittumaan

On tärkeää, että aikuinen pystyy tavoittamaan lapsen näkökulman tilanteeseen. Harmistumisia tulee ja menee eikä ole aikuisen tehtävä arvottaa, onko syy lapsen kiukkuun tarpeeksi pätevä ja iso suuttumiseen asti. Lapsi saa olla suuttunut siitä, että hän hävisi korttipelissä tai siitä ettei hän saanutkaan jäätelöä kaupasta. Saa olla pettynyt ja suuttunut, mutta suuttumusta voi oppia säätelemään niin, ettei esimerkiksi tavarat lentele tai lapsi lyö aikuista.

Älä sano: Olet ihan mahdoton! Kamalaa kiukuttelua! (Samalla huokailua ja silmien pyörittelyä.)

Kokeile sanoa: Rakastan sinua vihaisenakin. (Samalla katso lasta silmiin, muista lapsesi suurimmat vahvuudet ja rakkautesi häntä kohtaan. Anna lapselle myötätuntoinen hymy.)

Yhteyden saaminen lapseen on tärkein asia vanhemmuudessa

Juuri sillä hetkellä, kun lapset käyttäytyvät huonoiten, he tarvitsevat aikuista eniten. Aikuisen on tärkeää kiinnittää huomiota omiin kasvojen ilmeisiin, sillä lapset katsovat monesti aikuisen kasvoja ja jos kasvoista paistaa kiukku ja raivo, lapset peilaavat sitä kautta aikuisen kiukkua ja raivoa ja heidän oma raivonsa vahvistuu. Lapsen rauhoittumista tukee aikuisen lempeä ja rauhallinen katse ja aikuisen rauhallinen ääni ja olemus.

Aikuisena sinun on hyvä muistaa se, että et ota lapsen raivoa henkilökohtaisesti! Voit ajatella, että lapsi ei tahallaan järjestä aikuiselle haastavia hetkiä vaan lapsella on nyt haastava hetki. Kyse on lapsen kriisistä. Vanhempana voit auttaa lasta tämän haastavan hetken äärellä.

Kaipaatko sinä tukea lapsen kiukun kohtaamiseen? Tutustu verkkovalmennukseen Kiukun kesyttäjät – tunnetaitoja lapselle ja vanhemmalle.

17.2.2019
Jaa kavereille:

Tunteista kertovia lastenkirjoja (osa 5)

Lina on vihainen; Timo suree ystävää

Kirjojen lukeminen tarjoaa aikuiselle ja lapselle yhteisen mukavan hetken ja kirjojen teemoista on helppo virittää keskustelua tunteista myös arkeen. Parhaimmillaan lastenkirjat voivat opettaa myös aikuiselle tunnesanastoa ja keinoja tunteiden kohtaamiseen ja säätelyyn.

Postaussarjani tunteista kertovista lastenkirjoista on edennyt jo viidenteen osaan. Uusia tunneaiheisia kirjoja ilmestyy koko ajan. Tässä blogitekstissä on esittelyssä neljä tunneteemaista kirjaa, ja näitä kaikkia kirjoja voin suositella lämpimästi!

Lina on vihainen

Lina on vihainen – Metsäjengin tarina turhautumisesta käsittelee vihaa ja sen säätelyä. Linan viha saa hänet satuttamaan ystäväänsä, hän läiskäisee kaverinsa puunrungolta alas. Lina kulkee hämillään metsässä. Kosto ei vienyt pois hänen vihan tunnettaan. Lina etsii rauhan paikan ja miettii, mitä hän saisi sammutettua vihansa tulen. Hän saa vinkin kysellä ystäviltään, mitä he tekevät suuttuessaan. Lina käy kyselemässä ystäviltään neuvoja, ja ystävät kertovat, mitä he tekevät, kun suuttuvat. Lina saa monia keinoja rauhoittaa vihaa.

Kirjassa on kivan tarinan lisäksi vanhemmille suunnattu tieto-osuus kiukkukohtauksista ja keinoista säädellä kiukkua.

Timo suree ystävää

Kirjassa Timo suree ystävää – Metsäjengin tarina tunteisiin tutustumisesta Timon paras ystävä muuttaa pois ja Timo on järkyttynyt. Timo ei pysty kohtaamaan suruaan, vaan hän pakenee rakentamaan majaa. Hän rakentaa yötä päivää, mutta aina kun hän pysähtyy, hän tuntee suuren tunteen lähellään. Timo pohtii, miten hän pääsee eroon tästä tunteesta.

Timo törmää Salviaan, joka kertoo viisaita ajatuksia tunteen kohtaamisesta. Timo on niin pitkään pakoillut Surua, että hänestä tuntuu vaikealta kohdata tämä tunne. Timo kuitenkin pysähtyy Surun äärelle ja löytää avaimen tunteen kohtaamiseen, pakenemisen sijaan. Kirjassa on myös vanhemmille suunnattu tietopaketti tunteisiin tutustumisesta.

Nean päivä; Kuinka minusta tuli rohkea

Nean päivä

Kirjassa Nean päivä on kuvia ja lorumuotoisia tekstejä Nean normaalista arkipäivästä. Päivään mahtuu paljon tunteita, toiset helppoja, toiset vaikeita. Iloa ja surua, kiukkua ja riemua. Pienikin ehtii isosti kokea. Kirja on tarkoitettu yhdessä luettavaksi ja katseltavaksi. Pienempien kanssa voi katsella kuvia ja isompien kanssa voi myös lukea tekstejä. Kirjassa on myös hyviä kysymyksiä, joiden avulla keskustelua voi syventää.

Kirjan valokuviin on saatu hyvin napattua Nean ja hänen perheenjäsentensä ilmeitä. Kuvat ovat normaaleista arkisista tilanteista, kuten leikeistä, pukemistilanteista ja ruokailusta. Kaikkia näitä tilanteita kuvataan tunteiden näkökulmasta. Kirja ohjaa vuorovaikutukseen aikuisen ja lapsen välille.

Kuinka minusta tuli rohkea

Kuinka minusta tuli rohkea kertoo Tildasta ja hänen pikkuveljestään Sisusta. He muuttavat uuteen kotiin, ja muuton myötä he menevät uuteen päiväkotiin ja kouluun. Kaikki ei suju parhain päin, mutta Tilda ei lannistu vaan päättää löytää paikkansa. Kirjan tarinassa ja tehtävissä pohditaan kiusaamista, erilaisuutta, hyvää ystävyyttä ja puolensa pitämistä.

Kirjassa on pieniä tehtäviä ja kysymyksiä, joiden avulla voi pohtia omia ajatuksia teeman suhteen. Kirjassa opetellaan myös voima-asennon ottamista ja voimahengitystä. Kirjassa kannustetaan löytämään supervoimia ja miettimään omia voima-ajatuksia.Kirjaan kuuluu myös kivat tunnekortit ja vinkit tunnekorttien käyttöön.

Esitellyt kirjat on saatu arvostelukappaleiksi. Tämä ei ole vaikuttanut arvioihin – nämä kaikki kirjat ovat ihan tunnetaitoteemaisten kirjojen aatelia.

Lue myös aikaisemmat kirjoitukseni aiheesta:

Vanhemmuuden voimapostista ja materiaalikirjastosta saat ilmaisia vinkkejä myönteiseen, tunnetaitoiseen ja hyvinvoivaan lapsiperhearkeen. Klikkaa ja lue lisää!