Kasvun Taian blogi

Lämpimästi tervetuloa blogiini. Kirjoitan blogissani lapsen tunnetaitojen tukemisesta, myönteisistä kasvatuskeinoista ja hyvinvoivasta ja läsnäolevasta vanhemmuudesta.

Tilaus
Bloglovin’
RSS-syöte
Sähköposti
heli@kasvuntaika.fi
Facebook
kasvuntaika
Instagram
kasvuntaika
Twitter
@KasvunTaika
Voimaposti
Tilaa itsellesi Vanhemmuuden voimaposti

Aiheita

Kasvun Taian blogi

Lämpimästi tervetuloa blogiini. Kirjoitan blogissani lapsen tunnetaitojen tukemisesta, myönteisistä kasvatuskeinoista ja hyvinvoivasta ja läsnäolevasta vanhemmuudesta.

30.5.2020
Jaa kavereille:

Viha tuo sinulle voimaa ja jämäkkyyttä

leijona ja lapset

Milloin olit viimeksi vihainen? Mitä teit silloin? Puritko hampaita yhteen ja nielitkö kiukkusi? Vai huusitko ja heittelitkö tavaroita? Vai poistuitko paikalta ja pidit mykkäkoulua? Vai sanoititko tunteesi ja ilmaisit asiasi jämäkästi?

Viha on yksi haastavimmista tunteista kohdata, ja monille on muodostunut vääristynyt suhde vihaan. Jos lapsena ilmaisi vihaa, sai kuulla olevansa tuhma. Sen sijaan, että olisi oppinut näkemään vihan voimavarana, oppi, ettei vihaa saa ilmaista. Siksi moni on hukassa vihansa kanssa. Viha tuo voimaa, mutta moni ei osaa valjasta vihaa hyötykäyttöön.

Millainen suhde sinulla on vihaasi? Mitä ajattelet vihasta tunteena? Mitä opit lapsuudessasi vihasta ja sen ilmaisusta? Millaista vihaoppia sinä sait kotoasi?

Viha tunteena

Viha on voimakas tunne, jota moni on oppinut välttämään. Sinäkin olet ehkä elämäsi aikana saanut paljon kielteisiä ajatuksia vihasta. Olet ehkä kuullut, ettei vihaa sovi ilmaista tai että viha on tuhoavaa ja siksi se on vaarallinen tunne.

Viha on yksi tunne, kuten ilo, suru tai jännitys. Itsessään viha ei ole hyvä eikä huono, se vain on. On tärkeää erottaa tunne ja tunteen pohjalta reagoiminen toisistaan. Viha voi olla tuhoavaa tai rakentavaa ja tervettä.

Vihan tunnetta tarvitaan puolustautumiseen ja puoliensa pitämiseen. Aito viha on paras ystäväsi: se kertoo, mitä sinulle saa tehdä ja mitä ei. Se auttaa sinua tunnistamaan omat rajasi ja arvosi. Jos et ota vihan voimaa käyttöösi, et osaa ja uskalla ilmaista omia rajojasi ja sanoa ei.

Muista, että saat olla suuttunut, kun joku loukkaa sinua tai ylittää rajojasi. Kaikki tunteet ovat tunteina oikeutettuja. Voit sanoa itsellesi mielessäsi: Olen vihainen ja minulla on oikeus siihen. Jo tunteen nimeäminen auttaa sinua rauhoittumaan ja saat otettua harkintaa ja rakentavia toimintatapoja käyttöösi rauhallisempana.

Vihan säätely ja purkaminen

Jos et koskaan vihastu etkä pura vihaasi, vihan tunne voi jumittua sisällesi ja silloin sinä voit tuntea itsesi usein vihaiseksi. Viha voi jäädä myös kehoon erilaisiksi jumeiksi. Tunnistamaton kiukku ja piilovihaisuus voi ilmetä esimerkiksi päänsärkynä, hampaiden narskutteluna ja muina psykosomaattisina oireina.

Vihan tukahduttaminen saa toimimaan puoliteholla. Nielty kiukku ja viha kääntyy sisäänpäin ja saa elämän tuntumaan raskaalta.

Vihan ylisäätely ja tukahduttaminen tarkoittaa sitä, että nielet vihaa sisääsi ja jätät ilmaisematta sitä. Painat tunnetta alas tai ohitat sen järkeilyllä. Siirrät huomiosi toisaalle tai mitätöit tunteen merkitystä. Tällöin jätät oman tahtosi ilmaisematta ja alat miellyttää muita, vaikka olisitkin oikeasti tyytymätön.

Vihan alisäätely tarkoittaa vihan hallitsematonta ilmaisua. Viha pursuaa hallitsemattomasti ulos. Raivoat, huudat ja heittelet tavaroita. Olet hyvin altis tunneräjähdyksille. Alisäätelyyn taipuvaisen on vaikea kantaa vastuuta tunteistaan, sillä tunteet tuntuvat vyöryvän päälle kuin hillitön voima. Jokainen menettää joskus malttinsa, etenkin jos on väsynyt tai stressaantunut tai on padonnut vihaa liikaa. Jatkuvana toimintatapana se on hyvin rankkaa sekä itselle että läheisille ihmisille.

Kaikkein tasapainoisin tila on tunnesäätelyjanan keskivaiheilla, jolloin annat tunteelle riittävästi mahdollisuuksia tulla esille niin, ettet tukahduta sitä ja toisaalta osaat säädellä sitä niin, ettei vihasi purkaudu täysin holtittomasti. Tällöin osaat ilmaista vihaasi jämäkästi ja käyttäen sitä voimavaranasi. Jämäkkyys on vihan voiman myönteistä käyttöönottoa, silloin tahto ja voima ovat tasapainossa. Jämäkkänä et lietso vihaa tai tukahduta sitä.

Vihan tunnetta pitää purkaa, mutta oikealla tavalla. Ei toisia vahingoittaen tai loukaten. Silloin kun vihan tunne jatkuu kauan, se vie paljon voimia. Jos et opi säätelemään vihaasi, on myös suuri riski, että vihaisena satuta tai loukkaat toisia ihmisiä. Muista, että viha ei ole koskaan syy huonolle käytökselle! Sinä itse olet vastuussa tunteistasi ja siitä, mitä suuttumuksellesi ja vihallesi teet.

Pystytkö sinä näkemään ja hyväksymään vihan yhtenä perustunteena ja sallimaan sen itsellesi ja toisille? Osaatko sinä käyttää vihaa voimavaranasi?

Vanhemmuuden voimapostista ja materiaalikirjastosta saat ilmaisia vinkkejä myönteiseen, tunnetaitoiseen ja hyvinvoivaan lapsiperhearkeen. Klikkaa ja lue lisää!

20.4.2020
Jaa kavereille:

Itsetuntemustyöskentely vahvistaa tunnesäätelytaitojasi

itsetuntemustyöskentely

Miten voisin olla huutamatta lapselle?

Miten omaa tunnesäätelyä voi vahvistaa?

Miten omaa pinnaa saisi pidennettyä?

Minulta kysytään usein noita kysymyksiä. Moni toivoo minulta kikkoja ja pikavinkkejä parempaan tunnesäätelyyn. Toki minulla on antaa vinkkejä esimerkiksi hengitystekniikoista, mutta tarvitaan paljon syvällistä tutustumista itseen, omaan tunnehistoriaan ja sieltä nouseviin malleihin, jotta pystytään pysyvämpään muutokseen. Tarvitaan tutustumista omaan tunnehistoriaan, kehoon, tunteisiin ja niiden takana oleviin tarpeisiin.

Seuraavassa käsittelen niitä asioita, jotka itse koen tunnesäätelyn kannalta ydinasioiksi.

Omaan tunnehistoriaan tutustuminen

Suomessa vaikuttavat sota-ajan perintö ja traumat. Tunteita ja tarpeita on totuttu tukahduttamaan, nielemään ja peittämään. Moni puhuu edelleenkin tunteista negatiivisina tai kielteisinä, eivätkä ne ilmaukset yhtään helpota sitä, että tunteisiin suhtauduttaisiin tärkeinä viestin tuojina. Yksikään tunne ei ole negatiivinen eikä kielteinen, jokaisen tunteen takana on tärkeä tarve.

Monet käsittelemättömät käyttäytymismallit ja tunnelukot periytyvät lapselle. Oman tunnehistorian ja tunnelukkojen työstäminen on investointia koko perheen elämään. Mitä paremmin pystyt reflektoimaan omaa tunnehistoriaasi, sitä enemmän pystyt ymmärtämään itseäsi ja pystyt aloittamaan matkan kohti parempia vuorovaikutus- ja tunnetaitoja.

Mistä sinun tunteesi kumpuavat? Millainen on sinun kasvuhistoriasi ja millaista mallia olet saanut tunteiden säätelyyn ja käsittelyyn?

Vireystilan säätely

On tutkittu, että ne, joiden tunnesäätely pettää usein, ovat jatkuvassa ylivireystilassa eli keho ja mieli ovat koko ajan kovilla kierroksilla. Näin myös tunteita on vaikea säädellä, kun itsellä on jatkuva kuormitustila. Tarvitaan siis taitoa palautua ja keinoja päästä normaaliin vireystilaan, jolloin myös tunnesäätely onnistuu helpommin.

Ylivireystilassa olet henkisesti poissa. Olet usein ärtynyt ja ahdistunut. Saat vihan ja suuttumuksen purkauksia helposti ja sinun on vaikea pysähtyä. Mielesi on levoton. Olosi on koko ajan valpas ja pulssisi on kohonnut. Ajatus kiertää samaa kehää. Hengityksesi on pinnallista. Kehosi on taistele–pakene-tilassa.

Jatkuva ylivireystila on seurausta elämän kuormittavien tapahtumien laukaisemasta autonomisen hermoston toiminnasta. Fysiologisesti keho tuottaa stressihormoneja.

Hyvän, optimaalisen vireystilan osuutta omassa elämässä voi oppia laajentamaan, kun oppii käyttämään vireystilan säätelykeinoja, joiden avulla pääsee takaisin hyvään vireystilaan. On tärkeää oppia elämään stressin säätelykeinoja, palautumistaitoja, kehotietoisuutta ja tunnetaitoja, nämä kaikki lisäävät hyvässä vireystilassa olemista.

Millaisia keinoja sinulla on palautua ja pitää oma vireystilasi hyvänä?

Yhteys itseen ja omiin tunteisiin

Mitä paremmin opit tuntemaan itsesi, sitä helpompaa sinun on olla vuorovaikutuksessa lastesi ja toisten kanssa. Mitä paremmin tunnet tunteesi ja omat reagointitapasi, sitä helpompaa sinun on tukea sekä itseäsi että lastasi eri tunnetilanteissa ja erityisesti tunnekuohun äärellä.

Tarvitaan tutustumista omaan kehoon, tunnekehoyhteyden vahvistamista ja vireystilan havainnointia. Kun tutustut kehon varomerkkeihin tunnesäätelyn pettämisestä ja opit ennakoimaan niitä, pystyt käyttämään myös erilaisia itseäsi rauhoittavia keinoja.

Missä kohtaa kehoasi tunne tuntuu? Mitä muutoksia kehossasi ja hengityksessäsi tapahtuu tunteen noustessa? Kun tulet tietoiseksi kehosi reaktioista, lisäät omaa itseymmärrystäsi ja se vahvistaa tunnesäätelyn taitojasi. Koska tunteet ovat kehollisia, myös parhaat tunteen säätelykeinot ovat kehollisia.

Kun opit pysähtymään oman itsen ja tunteidesi äärelle, opit kuulemaan tunteiden viestiä itsellesi. Mistä se kertoo, jos olet jatkuvasti ärtyinen ja kiukkuinen? Mistä se kertoo, jos menetät tosi usein malttisi?

Haluatko vahvistaa omaa itsetuntemustasi ja tunnesäätelytaitojasi?

Verkkovalmennus Myrskyn sydän – kuinka pysyä rauhallisena lapsen saadessa raivarit antaa sinulle keinoja, miten voit lopettaa räjähtelyn ja huutamisen ihmisille, joita rakastat kaikkein eniten. Valmennus vie sinut syvälle omaan itseen ja auttaa sinua kasvamaan sekä ihmisenä että vanhempana. Lue lisää valmennuksesta ja ilmoittaudu mukaan!

15.3.2020
Jaa kavereille:

Vinkkejä kiukkuisen arjen varalle

vihainen lapsi

Kiukku on haastava tunne sekä lapselle että aikuiselle, erityisesti silloin, kun lapsi ilmaisee kiukkuaan hyvin voimakkaasti ja sopimattomilla tavoilla (kuten lyömällä tai heittelemällä tavaroita).

Aikuiselle kiukku on haastava tunne siksi, että monelle meistä tämän päivän vanhemmista ei ole lapsuudessa sallittu kiukuttelua ja kiukku on nähty huonona asiana. Myöskään harva tämän päivän vanhemmista on oppinut toimivia tunnesäätelykeinoja omassa lapsuudessaan. Mikä on sinun tilanteesi? Mitä sinä opit kiukusta ja kiukun säätelystä lapsena ja nuorena?

Seuraavassa on muutama vinkki kiukkuisen arjen varalle:

Mallinna tunnetaitoja ja tunnesäätelyä

Vanhempana et pysty viemään lasta pidemmälle tunnetaidoissasi kuin itse olet. Siksi on tärkeää vahvistaa omia tunnetaitoja, jotta voit tukea lastasi tunnetaidoissa. Muista, että olet esimerkkinä. Kun itse arjessa pystyt säätelemään omia tunteitasi ja ohjaamaan lastasi säätelemään kiukkuaan rakentavalla tavalla, se auttaa koko perhettäsi helpompaan ja rauhallisempaan arkeen. Miten sinä osaat säädellä omia tunteitasi? Millaisia tunnesäätelykeinoja olet mallintanut ja ohjannut omille lapsillesi?

Harjoittele kehosi ja mielesi rauhoittamista. Muista kiukun hetkellä punainen liikennevalo ja pysähdy ennen kuin sanot tai teet mitään. Toimi vasta sitten, kun olet rauhoittunut.

Muista, että lapsi on pulassa kiukun hetkellä

Silloin, kun lapsi riehuu kiukun vallassa, heittelee tavaroita ja huutaa, hän on pulassa. Hän ei pysty juuri sillä hetkellä käyttäytymään paremmin. On tärkeää opetella näkemään lapsen käytöksen taakse. Sen sijaan, että pohtii, mitä lapsi tekee, on tärkeämpää pohtia, mitä lapsi tässä tilanteessa tarvitsee.

Kiukku saattaa ilmetä tavaroiden paiskomisena, huutamisena ja lattialla kierimisenä, kaverin tai sisaruksen lyömisenä tai puremisena. Lapsella on lapsen keinot kiukkutilanteessa, koska kiukun säätely on vielä kehitysvaiheessa. Lapsi ei kenties osaa muita keinoja tai hän ei kuormittavassa tilanteessa sillä hetkellä pysty muuhun. Kiukku on aina hätähuuto ja kutsu apuun. Auta minua toimimaan tässä tilanteessa paremmin!

Kiinnitä huomiota arjen kuormittavuuteen

Jos lapsesi on jatkuvasti kiukkuinen, on hyvä kiinnittää huomiota arkesi kuormittavuuteen. Jos on itse tai lapsi on koko ajan ylivireystilassa ja stressaantunut, tunnesäätely pettää tosi paljon helpommin kuin rennon ja kiireettömän arjen keskellä. Siksi on tärkeää vaalia arjessa rauhoittumisen ja läsnäolon hetkiä ja pitää elämän kokonaiskuormitus kohtuullisena.

Myös sinun kuormituksesi aikuisena vaikuttaa hyvin paljon siihen, miten jaksat lapsesi kiukunpurkauksia ja miten hyvin pystyt säätelemään omia tunteitasi. Kiireisenä ja stressaantuneena tulee hermostuttua pienistä ja on vaikea löytää empatiaa ja ymmärrystä lapsen kiukulle.

Huomaa hyvä ja vahvista yhteyttä lapsen kanssa

Lapsi haluaa saada onnistumisia ja kokea miellyttäviä tunteita. Siksi on tärkeää kannustaa ja kiittää lasta aina kun hän toimii toivotulla tavalla. Tai silloinkin, kun hän yrittää toimia toivotulla tavalla. Toimivin kasvatus on tutkitusti lämmintä, kannustavaa ja myönteiseen vuorovaikutukseen painottuvaa.

Etsi lapsestasi vahvuuksia. Mikä tekee lapsestasi ainutlaatuisen? Mitä erityistaitoja lapsellasi on? Mikä lapsessasi saa sinut hymyilemään? Etsi hänen supervoimansa! Sanoita näitä asioita lapsellesi mahdollisimman paljon. Yhteyttä vahvistaa sanojen lisäksi myös esimerkiksi koskettaminen ja läheisyys lapsen kanssa.

Haluaisitko sinä vahvistaa sekä lapsesi että omaa tunnesäätelyäsi?

Tunnetaidot ovat elämän tärkeimpiä taitoja. Hyvät tunnetaidot takaavat sen, että lapsesi tulee toimeen sekä itsensä että muiden kanssa. On sekä vanhemmalle että lapselle itselleen helpottavaa, kun lapsi oppii käsittelemään omia tunteitaan rakentavalla tavalla eikä hänen tarvitse esimerkiksi riehua ja lyödä purkaakseen kiukkua ulos.

Olen tehnyt verkkovalmennuksen Kiukun kesyttäjät – tunnetaitoja lapselle ja vanhemmalle, ja haluan tarjota sitä sinulle, joka haluat kasvaa vanhempana ja haluat oppia turvallisia ja rakentavia tapoja kohdata lapsen kiukku. Valmennus on sinulle, joka haluat opettaa myös lapsellesi omia keinoja tunnesäätelyyn.

Kiukun kesyttäjät -verkkovalmennus sisältää aikuiselle vankan teoriapaketin tunnesäätelystä ja lisäksi valmennuksessa on lapsen kanssa tehtäviä pieniä tehtäviä, videoita ja äänitteitä, joiden avulla lapsi oppii tunnistamaan kiukkua kehossaan ja säätelemään sitä. Tunnesäätelytaidot ovat tärkeitä taitoja ja vaikuttavat hyvin laajasti ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, ihmissuhteisiin, terveyteen ja jopa kouluarvosanoihin. Tutustu tästä verkkovalmennukseen ja ilmoittaudu mukaan!

1.3.2020
Jaa kavereille:

Miten lapsen tunnekehoyhteyttä voi vahvistaa?

Tunnetaitokirjoja lapsille

Tunteet ovat kehollisia. Jännitys voi tuntua perhosina vatsassa, pelko voi karmia selkäpiitä, suru voi tuntua koko kehon lamaannuksena, viha saa koko kehon kiristymään ja sykkeen nousemaan, huoli ja ahdistus voi puristaa rintaa ja ilo voi tuntua lämpönä ja kepeytenä.

Tunnekehoyhteydellä tarkoitetaan tietoista yhteyttä tuntevaan ja aistivaan kehoon, tunnekehoomme, se on yhteyttä sisäisiin tuntemuksiimme. Tunnekehoyhteys rakentaa yhteyttä itseen. Tunteita ei voi tietää tuntevansa, jos yhteyttä niihin ei ole muodostunut.

Tunteiden tunnistamisen opettelu alkaa tunnekehoyhteyden vahvistamisesta ja kasvattamisesta, oli sitten kyse lapsesta tai aikuisesta. Tarvitaan yhteyttä kehoon, jotta voi saada yhteyttä tunteisiin ja omaan itseen.

Yhteys kehoon ja tunteisiin voi kadota

Jos yhteys omaan tunnekehoon katoaa (kuten monilla aikuisilla on saattanut käydä), katoaa myös yhteys omiin aitoihin tunteisiin ja tarpeisiin. Alamme elää päässämme ja järkeillä asioita. Tunteet alkavat tuntua vierailta ja omaan pahaan oloon aletaan etsiä apua vaikkapa suorittamisesta, syömisestä tai jatkuvasti itsensä äärirajoille rääkkäämisestä liikunnan avulla.

Tunnekehoyhteys voi muodostua heikoksi tai mennä poikki, jos lapsi jää liian yksin selviämään isojen tunteiden kanssa. Silloin, kun lapsi ei saa aikuiselta tukea ja ymmärrystä tunteilleen, hän oppii tukahduttamaan, turruttamaan ja etäännyttämään itsensä tunteista ja oman kehonsa tuntemuksista. Tai hän siirtyy pään tasolle ja ylianalysoi tunteita mutta ei tunne tunteita kehossaan. Lapsi voi saada myös mallia aikuisilta kehon viestien ohittamisesta, omien tarpeiden sivuuttamisesta ja suorittamisen ja tiedollisuuden ylikorostamisesta.

On lapsia, jotka oppivat toimimaan toisten tunnetilojen mukaan ja pyrkivät miellyttämään muita. Jos lapsi havaitsee, että vanhempi pysyy paremmalla tuulella, kun lapsi ei ilmaise kiukkua ja vihaa, niin lapsi jättää ilmaisematta näitä haastavia tunteita. Ja samalla tunteet jäävät hänen sisälleen ilmaisemattomiksi ja käsittelemättömiksi tunnemöykyiksi. Lapsi alkaa vähitellen menettää kontaktia siihen, miltä hänestä itsestään tuntuu ja hän alkaa toimia miellyttääkseen aikuisia.

Jos aikuinen koko ajan komentaa lasta ja sanoo toistuvasti ei, lopeta nyt, älä viitsi, sanat voivat vähitellen lukita lasta ja pienentää häntä. Jos aikuinen vähättelee lapsen tunteita eikä ota niitä todesta, lapsen yhteys itseen alkaa murentua. Lapsi saattaa sanoa, että häntä jännittää, ja aikuinen todeta siihen: Eihän tässä nyt mitään jännitettävää ole, lopeta tuo höpöttäminen jännittämisestä. Nyt vaan reippaasti menet. Seurauksena lapsi alkaa epäröidä omia tuntemuksiaan jännittämisestä ja oppii, ettei omaan kehoon voi luottaa ja sitä ei kannata kuunnella. Tunteita ja tuntemuksia ei kannata huomioida, vaan parempi on sulloa ne kehon sisälle.

Tai jos lapsi ilmaisee, että hänen vatsansa on jo täynnä eikä hän jaksa syödä enempää ja aikuinen toteaa, että pitää syödä lautanen tyhjäksi, vatsasi ei mitenkään voi olla täynnä, lapsi pakotetaan toimimaan vastoin omia tuntemuksiaan ja hänen yhteys kehoon ja omiin kylläisyysviesteihin alkaa hävitä. Lapsi ei enää pidä kehonsa viestejä totena, vaan oppii toimimaan sen mukaan, mitä aikuinen sanoo.

Miten tunnekehoyhteyttä voi vahvistaa?

Yhteys itseen ja tunteisiin tavoitetaan olemisen kautta, ei ajattelemalla. Tarvitaan tietoista pysähtymistä: Mitä minulle oikeasti kuuluu? Mitä minussa tapahtuu? Mitä kehoni viestit ja tuntemukset kertovat tunteistani ja olotilastani?

Erilaiset pysähtymiset oman kehon äärelle, kosketus-, hengitys- ja tietoisuustaito- eli mindfulness- harjoitukset vahvistavat yhteyttä itseen ja omaan kehoon. Kun opitaan pysähtymään oman itsen, oman kehon ja oman hengityksen äärelle, opitaan tunnistamaan myös omia tunteita.

On hyvä tulla tietoiseksi omassa kehossa tapahtuvista muutoksista. Mitä kehossani ja itsessäni tapahtuu? Miten voin vaikuttaa siihen, mitä minussa tapahtuu? Mitä varhaisemmassa vaiheessa huomaa kehossa viriävän tunteen, sitä paremmin sitä pystyy myös säätelemään eikä esimerkiksi kiukku ja viha vie holtittomasti mennessään.

Lasta voi ohjata tunnekehoyhteyteen esimerkiksi kysymällä:

Miltä kehossasi tuntuu nyt? Mitä kehosi kertoo sinulle olotilastasi? Missä kohtaa kehoasi tunne tuntuu nyt? Minkä kokoinen tunteesi on? Minkä värinen tunteesi on?

Näin, että pompit, kun sait synttärikutsun kaveriltasi. Mistähän tunteesta se kertoo?

Huomaan, että puristit kätesi nyrkkiin, liittykö siihen joku tunne?

Onko kiukkusi pieni kuin käpy, keskikokoinen kuin kissa vai suuri kuin kerrostalo? Miten isosta, kerrostalon kokoisesta kiukusta saisi vähän pienemmän, jotta sen kanssa olisi helpompi olla?

Tunnekehoyhteyden vahvistaminen, toiminnallisuus ja luovuus tunnekasvatuksen ytimeen!

Ajatuksemme ja mielemme ovat ylikuormittuneita, koska ajatuksia ja järkeä yliarvostetaan. Tunnekasvatuksessa pitäisi päästä ajatusten ja keskustelun tasolta kokemuksellisuuteen, kehoon ja luovuuteen. Sen sijaan, että tunteista keskustellaan ja katsellaan erilaisia tunnekortteja ja tunnetaitokirjoja vain niistä jutellen, on tärkeää päästä kohti kehoa ja omaa ydintä, luovuutta ja toiminnallisuutta. Luova toiminta vahvistaa oikeaa aivopuoliskoa. Sitä tarvitsemme tässä maailmassa, joka arvostaa enemmän vasemman aivopuoliskon toimintaa, johon kuuluvat esim. kirjoittaminen, tiedon hallinta ja loogisuus.

Kaikki, mikä palauttaa yhteyttä kehoon ja hetkeen tässä ja nyt, on tärkeää. Samoin toimii kaikki se, mikä saa ajan unohtumaan. Vaikkapa maalaaminen ja musiikin mukaan liikkuminen voi saada ihmisen flow-tilaan, ajan unohtumaan ja luovuuden pintaan. Mitä paremmin olemme läsnä, sitä enemmän tietoisuutemme on oikeassa aivopuoliskossa ja sitä paremmin tunnemme olotilan kehossamme. Tietoisena eläminen lisää yhteyttä itseen ja kehoon ja tasapainottaa aivopuoliskojen toimintaa.

Haluaisitko luovia, toiminnallisia ja lapsen tunnekehoyhteyttä vahvistavia työkaluja lapsen tunnetaitojen tukemiseen? Kaipaatko toimivia ja helppoja tapoja vahvistaa lapsen kykyä tunnistaa, säädellä ja ilmaista omia tunteitaan? Tutustu e-oppaaseen Tunnepuuhat, johon on koottu sekä tietoiskuja tunnetaidoista että 15 toiminnallista ja luovaa ideaa lasten tunnetaitojen vahvistamiseen. Klikkaa ja lue lisää!

Lähteet:

Kadotettu yhteys. Löydä tunteesi voima (Susanna Purra)

Mitä sä rageet? Lapsen ja nuoren tunnetaitojen tukeminen (Anne-Mari Jääskinen)

Mitä minussa tapahtuu juuri nyt? Keho kertoo tunteen ja antaa avaimia sen säätelyyn (Inkeri Meriluoto)

14.2.2020
Jaa kavereille:

Tunteista kertovia lastenkirjoja (osa 6)

Tunnetaitokirjoja lapsille

Uusia tunnetaitoaiheisia kirjoja ilmestyy koko ajan lisää. Osa kirjoista korostaa tunnetaitoja ja on kirjoitettu täsmäkirjoiksi lapsen tunnetaitoihin. Tunnetaitoja korostavien kirjojen rinnalla on monia kuvakirjoja, joissa tunteet ja kaveritaidot ovat osa tarinaa.

Seuraavassa esittelen lastenkirjoja, joissa tunteet ovat osa tarinaa ja jotka eivät ehkä ole niin opetuksellisia kuin täsmäkirjat tunnetaidoista. Lastenkirjat tarjoavat hyvän väylän keskustella tunteista. Monet kirjat voivat nostattaa ihan luontevasti lapsen keskustelua ja ihmettelyä ja aikuinen voi auttaa myös lasta kysymyksillä pohtimaan kirjan tarinaa ja tunteita: Miksi kirjan tapiiri oli surullinen? Mistä tunnistit, että tapiiri oli surullinen? Mistä tunnistat sen, että olet itse surullinen? Missä kohtaa kehoasi suru tuntuu? Kuinkahan tapiiria voisi lohduttaa?

Silkkiapinan nauru on kaunis ja koskettava lastenkirja surusta. Tapiiri ja silkkiapina ovat parhaat ystävykset, jotka keppostelevat päivät läpeensä. Eräänä päivänä silkkiapina sairastuu ja kuolee. Miten joku, joka on aina ollut olemassa voi yhtäkkiä olla poissa? Tapiirin maailma menee pirstaleiseksi. Tapiirista tuntuu, ettei kukaan ymmärrä hänen menetystään. Suru voi tuntua ylitsepääsemättömältä eikä se mene hetkessä ohi. Eikä sen tarvitsekaan mennä heti ohi. Ystävykset jakavat yhdessä muistoja ja tapiiri huomaa vähitellen suremisen olevan helpompaa yhdessä kuin aivan yksin.

Mörköjuhlat kertoo peloista ja niiden voittamisesta. Alman perhe on muuttanut. Uusi talo narahtele ja nurkissa vilahtaa varjoja. Alma on varma, että siellä asuu mörköjä. Alma kertoo möröistä vanhemmille, jotka ovat sitä mieltä, että mörköjä ei ole olemassa. Alma saa kuitenkin vanhemmilta keinoja, joita hän voi kokeilla mörköjen kanssa. Alman äiti on juhlasuunnittelija ja Alma saa idean järjestää möröille juhlat. Juhlisimme yhdessä ystävinä, eikä minun tarvitsisi enää pelätä niitä. Juhlien myötä mörköjä ei enää ole ja Alma saa itselleen myös parhaan kaverin.

Tuikun tärkeä tehtävä kertoo Tuikusta, jolle on päiväkodissa sattunut kahnaus, joka painaa Tuikun mieltä. Vatsaa vääntää, ruoka ei maistu ja leikit eivät suju. Tuikku yrittää purkaa huolta eri tavoin, esimerkiksi piirtäen ja hän myös lähettää huolensa ilmapallon pois vietäväksi. Lopulta Tuikku kertoo huolensa äidille ja äiti keksii keinon, joka auttaa huoleen.

Tunne- ja kaveritaitokirjoja

Vesta-Linnea ja kaverit kertoo sosiaalisten suhteiden synnyttämistä arkisista ongelmatilanteista: kaverisuhteista ja ystävyydestä. Alakouluikäinen Vesta-Linnea jumittuu puhelimen ääreen, kun paras kaveri ei soitakaan sovitusti koulun jälkeen. Vesta-Linnea kokee pettymystä ja hylätyksi tulemisen tunnetta. Se, ettei pääse mukaan tekee yhtä kipeää kuin jos käsi tai jalka murtuu. Vesta-Linnean äiti aistii tytön olemuksesta, että jotain on nyt pielessä, ja hän tekee parhaansa havahduttaakseen tämän pois huolisyövereistä.

Pikku-Litti ja lempparieno on kirja mustasukkaisuudesta. Pikku-Litti rakastaa lempparienoaan. He tekevät yhdessä kivoja asioita kuten pelaavat jalkapalloa. Mutta eräänä päivänä Steve istuu enon keittiössä. Pikku-Litin mielestä hänen pitäisi mennä kotiin. Pikku-Litti toivoo, että Steve olisi astunut naulaan tai kuollut. Erinäisten tapahtumien myötä Pikku-Litti kuitenkin tutustuu Steveen paremmin ja huomaa, että hän onkin ihan hyvä tyyppi.

Ilon Milli ja pelon Mölli kertoo peloista ja niiden käsittelemisestä. Milli tapaa metsäretkellään kummallisen tytön, Möllin, joka näkee vaaroja ja hirvityksiä joka puolella. Pian Millikin alkaa pelätä, sillä Mölli on vaarojen asiantuntija. Mölli näkee vaaroja joka paikassa ja hän tulee Millin elämään saaden Millin pelkäämään. Milli muuttuukin araksi ja pelokkaaksi. Apuun tulee vaari, joka kertoo, että meillä jokaisella on oma möllimme. Vaarilla on myös keino, miten möllien kanssa voi elää. Mitä enemmän möllejä yrittää hätistää tiehensä, sitä enemmän ne varoittelevat vaaroista. Möllin kanssa pitää vain ystävystyä, vaari neuvoo.

Haluaisitko luovia ja toiminnallisia työkaluja lapsen tunnetaitojen tukemiseen? Kaipaatko toimivia ja helppoja tapoja vahvistaa lapsen kykyä tunnistaa, säädellä ja ilmaista omia tunteitaan? Tutustu e-oppaaseen Tunnepuuhat, johon on koottu sekä tietoiskuja tunnetaidoista että 15 toiminnallista ja luovaa ideaa lasten tunnetaitojen vahvistamiseen. Klikkaa ja lue lisää!

Lue myös aikaisemmat kirjoitukseni aiheesta: