Kasvun Taian blogi

Aiheita

12.6.2021
Jaa kavereille:

Miten lapsen tunnetaitoja voi tukea arjessa?

tyttö pomppii isänsä kanssa

Tunnetaidot ovat itsetuntemuksen ja hyvän mielenterveyden perusta. Omien tunteiden tunnistaminen ja ymmärtäminen auttaa myös hahmottamaan toisen tunteita, mikä on olennainen osa vuorovaikutustilanteita ja niissä toimimista.

Tunnetaitojen harjoittelemisen myötä itsetuntemus, levollisuus ja keskittymiskyky paranevat. Lapsi saa rohkeutta itsensä ilmaisemiseen. Tunnetaitoiset lapset tulevat myös paremmin toimeen ystäviensä kanssa. Hyvät tunnetaidot vahvistavat myös kykyä säädellä stressiä.

Tunnetaitoja pystyy opettelemaan ja oppimaan, sekä aikuisen mallista että erilaisten tunnetaitoharjoitusten avulla. Lapselta ei voi odottaa taitoja, joita hänen kanssaan ei ole harjoiteltu. Tunnekasvatuksen tavoitteena on antaa lapselle eväitä koko elämää varten. Tavoitteena on, että lapsi tutustuu tunteisiinsa, niiden säätelyyn, rakentavaan ilmaisuun ja purkamiseen. Mitä nuorempana näiden taitojen harjoitteleminen aloitetaan, sitä tunne-elämältään tasapainoisempia ja itsetunnoltaan terveempiä aikuisia lapsista kasvaa.

Tunnetaitoja ei opita vain puhumalla ja kuuntelemalla, vaan kokemalla, tutkimalla ja harjoittelemalla, ihan normaaleissa arjen tilanteissa. Aikuisen omien tunnetaitojen ja mallin merkitys on suuri.

Miten lapsen tunnetaitoja voi tukea arjessa? Mitkä ovat ydinasioita lapsen tunnetaitojen tukemisen kannalta? Tässä kirjoituksessa annan vinkkejä lapsen tunnetaitojen tukemiseen arjen keskellä.

Vinkkejä lapsen tunnetaitojen tukemiseen arjessa

Kiireetön ja rauhallinen arki

Tärkeää on kiireetön aika lapsen kanssa, jotta keskustelu esimerkiksi lapsen päivän tapahtumista ja hänen mieltä painavista asioista on mahdollista. Jos aikuinen on koko ajan kiireinen, lapsi aistii tämän eikä nosta esille asioitaan. Päivän päätteeksi voit keskustella päivän aikana ilmenneistä tunteista: Mikä sinun tänään innosti? Tunsitko tänään itsesi vihaiseksi joissakin tilanteissa? Missä tilanteissa sinä olit vihainen? Mistä asioista tunsit tänään iloa?

Kiireettömyys ja rauhallisuus mahdollistaa myös pysähtymisen oman kehon ja tunteiden äärelle. Se on tunteiden tunnistamisen kannalta tärkeää. Myös tunteiden säätely on helpompaa silloin, kun lapsen (tai aikuisen) keho ei ole koko ajan ylikierroksilla stressistä ja kiireestä.

Tunnepuheen käyttäminen

Rikkaan tunnekielen käyttäminen arjessa on yksi avain lapsen tunnetaitojen vahvistamiseen. Tunteiden nimeäminen auttaa myös tunnesäätelyssä: tunne lähtee lievenemään, kun se nimetään.

Sanoita omia ja lapsen tunteita ääneen: Kylläpä tänään tunsin itseni iloiseksi, kun työkaveri kehui työpanostani. Taidat olla tosi innoissasi, kun sait synttärikutsun ystävältäsi ja näen sinun nauravan ja pomppivan. Minua hermostutti, kun bussi tuli myöhässä ja pelkäsin, etten ehdi tärkeään työtapaamiseen ajoissa.

Kun puhut tunteista lapsen kanssa, vältä luennointia. Sen sijaan voit kysyä kysymyksiä, jotka auttavat lasta pohtimaan kokemuksiaan ja miettimään itse ratkaisuja tilanteisiin. Kun torni kaatui ja tunsit itsesi vihaiseksi, mitä voisit tehdä näissä tilanteissa? Mikä auttaisi sinua rauhoittumaan?

Ongelmanratkaisutaitojen vahvistaminen on yksi osa tunnetaitojen tukemista. Lasta voi tietoisesti ohjata miettimään erilaisia vaihtoehtoja, miten tunteiden äärellä ja haastavissa tunnetilanteissa voisi toimia.

Aikuisen mallin merkitys

Lapsen tunnetaitojen tukemiseen liittyy olennaisesti aikuisen omat tunnetaidot ja aikuisen suhtautuminen lapsen tunteisiin arkisissa tilanteissa. Tällä on paljon suurempi merkitys kuin yksittäisillä tunnetaitoharjoituksilla lapsen tunnetaitojen vahvistamiseksi.

Lapsi tarvitsee paljon turvaa tunnetilanteissa. Hän tarvitsee aikuisen, joka sietää hänen tunnemyllerrystään ja jakaa tunnetta hänen kanssaan. Vahvista siis omia tunnetaitojasi, se auttaa sekä sinua että lasta paljon. Et voi viedä lasta pidemmälle kuin missä itse olet omien tunnetaitojesi kanssa.

Voit tietoisesti sanoittaa omaa toimintaasi tunteiden äärellä: Kylläpä minua jännitti tänään pitää töissä puhe. Tein muutaman rauhallisen pitkän uloshengityksen ja jännitys lähti vähitellen helpottamaan. Nyt tunnen itseni niin vihaiseksi, että minun on parempi nyt rauhoittaa itseäni hetken aikaa.

Lapsen tunteiden validointi

Validoinnilla tarkoitetaan tunnetilan ymmärrystä ja sen todeksi ottamista. Jos lapsi kertoo, että hänen kissansa kuoli, hänen tunnekokemuksensa on luultavasti suru ja ikävä. Aikuinen voi todeta esimerkiksi: Sua taitaa surettaa kissan kuoleminen. Saa olla surullinen ja itkeä. Tai: Sulla taitaa olla tosi kova ikävä kissaa. Moni lähtee tällaisessa tilanteessa ohittamaan lapsen tunnekokemusta ja ratkaisemaan sitä: Ei kannata surra, kissa oli jo vanha. Voit saada uuden kissan tilalle. Nämä lauseet eivät kohtaa lapsen tunnekokemuksen kanssa.

Empaattisen kohtaamisen avulla lapsi tulee kuulluksi ja nähdyksi eikä hänen tunnekokemustaan ohiteta järkeilyllä, harhauttamisella ja selittelyllä. Validointi edellyttää kykyä empatiaan eli kykyä samastua ja ymmärtää toisen kokemusta. Mitä enemmän aikuinen suhtautuu empaattisesti lapsen tunteisiin, sitä enemmän lapsi oppii tunteiden hyväksyvää kohtaamista ja empatiaa sekä itseään että toisia kohtaan.

Tunteiden kehollisuus

Tunteet ovat kehollisia. Jännitys voi tuntua perhosina vatsassa, pelko voi karmia selkäpiitä, suru voi tuntua koko kehon lamaannuksena, viha saa koko kehon kiristymään ja sykkeen nousemaan. Tärkeä osa tunnetaitojen vahvistamista on oman kehoyhteyden vahvistaminen: Mitä minun kehossani tapahtuu? Mitä se kertoo tunteistani ja tarpeistani? Tunteita ei voi tietää tuntevansa, jos yhteyttä niihin ei ole muodostunut.

Tunnekehoyhteyden vahvistaminen alkaa kehon äärelle pysähtymisistä: Tutkitaan sitä, mitä omassa kehossa tapahtuu. Lasta voi ohjata huomaamaan kehonsa muutoksia tunteiden äärellä: Huomasin, että kätesi meni nyrkkiin. Oletkohan vihainen nyt? Sanoit, että vatsassasi myllertää, kun olet menossa uuteen päiväkotiryhmään. Mistähän tunteesta vatsasi myllerrys voisi kertoa?

Erilaiset pienet pysähtymiset oman kehon äärelle, rentoutumis-, tietoisuustaito- (mindfulness-), hengitys- ja kosketusharjoitukset tukevat tunnekehoyhteyden vahvistumista. Tutustuminen oman kehon tuntemuksiin vahvistaa sekä kykyä tunnistaa että säädellä ja purkaa tunteita. Koska tunteet ovat kehollisia, myös parhaat tunnesäätelykeinot ovat kehollisia. Oman kehon kautta voi vaikuttaa tunteiden voimakkuuteen ja kestoon.

Kaipaatko sinä toimivia ja helppoja tapoja vahvistaa lapsen yhteyttä itseensä ja tunteisiinsa? Haluaisitko keinoja lapsen tunnetaitojen tukemiseen? Toivoisitko pääseväsi keskusteluja syvemmälle tasolle lapsen tunnetaitojen tukemisessa? Olen tehnyt Toiminnalliset kortit lapsen tunnetaitojen tukemiseksi, joissa on sekä teoriatietoa lapsen tunnetaitojen tukemisesta että peräti 100 tehtävää lapsen tunnetaitojen vahvistamiseen. Tutustu Toiminnallisiin kortteihin lapsen tunnetaitojen tukemiseksi ja tilaa ne itsellesi tästä.

Avainsanat: tunteet, tunnetaidot, vanhemmuus, rentoutuminen, rauhoittuminen, mindfulness