Kasvun Taian blogi

13.05. Lapsille sopivia mindfulness-harjoituksia
30.04. Unikoulu kotona
16.04. Matka suorittajaäidistä rennommaksi vanhemmaksi
02.04. Lempeitä keinoja tukea taapero- ja leikki-ikäisen lapsen rauhoittumista unille
08.03. Kirjaesittely: Tenavat tasapainoon. Näin autat lasta säätelemään vireyttä ja kuormitusta
15.02. Pienen lapsen kiukku
06.01. Itsemyötätunto vanhemmuudessa
06.12. Kaksi ihanaa toiminnallista joulukalenteria
08.11. Viisi vinkkiä rauhoittumiseen
03.11. Miten olla huutamatta lapselle?

Aiheita

30.4.2017
Jaa kavereille:

Unikoulu kotona

nukkuva lapsi ja unilelu

Mikä on unikoulu? Pitääkö lapsi siirtää perhepedistä omaan sänkyyn, jotta unikoulun voisi toteuttaa? Onko unikoulusta haittaa kiintymyssuhteelle? Kuinka nopeasti unikoulu voi tuottaa tulosta?

Unikoululla tarkoitetaan keinoja, joilla lapsi opetetaan nukahtamaan tai nukkumaan yönsä ilman aikuisen apua. Moni vauva on tottunut nukahtamaan vaikkapa imettämiseen, pulloruokintaan tai siihen, että aikuinen heijaa hänet sylissään uneen. Unikoulussa lähdetään tukemaan lapsen itsesäätelyä ja hänen omia tapojaan nukahtamiseen. Unitutkimuksissa ne lapset, jotka nukkuivat läpi yön heräämättä, laitettiin muita useammin iltaisin hereillä omaan sänkyyn ja lapset hakivat itse unen.

Perinteisten unikoulumallien kannattajat ovat yleensä sitä mieltä, että paras vauvan nukkumispaikka on omassa pinnasängyssä. Itse lähden siitä ajatuksesta, että perhe määrittelee itse missä he haluavat lapsensa nukkuvan. Jotkut vanhemmat kokevat nukkuvansa paremmin, jos vauva ei ole ihan vieressä vaan omassa pinnasängyssään, jolloin vanhemmat eivät herää ehkä ihan kaikkiin vauvan äännähdyksiin. Jotkut perheet taas nukkuvat parhaiten silloin, kun lapsi nukkuu vanhempien välissä. Jos koko perhe kokee nukkuvansa parhaiten perhepedissä, niin sitä voi jatkaa myös unikoulun aikana. Tällöin pyritään siihen, ettei lapsi enää nukahtaisi rinnalle tai pulloruokintaan vaan alkaisi löytää myös muita itsesäätelyn tapoja kuin imemisen.

Ohjaamani unikoulut perustuvat menetelmiin, joissa kiintymyssuhdeteoria on vahvasti läsnä: lapsen tarpeisiin ja tunteisiin vastataan ymmärtäen ja johdonmukaisesti. Lasta ei jätetä yksin itkemään vaan hänet rauhoitetaan esim. koskettamisella ja aikuisen läsnäololla. Lapsi voi aluksi reagoida uusiin nukahtamisjärjestelyihin kiihkeästi itkemällä, mutta hän kestää muutosten aiheuttaman harmin, kun vanhemmat ovat hänen saatavillaan ja auttavat sietämään uusia tapoja. Itku sylin turvassa ei vaaranna lapsen luottamusta vanhempiinsa.

Lapsen unikoulu kotona vaatii vanhemmilta päättäväisyyttä ja määrätietoisuutta. Unikoulua ei pidä aloittaa, jos se ei vanhemmista tunnu hyvältä ajatukselta. Kun kotiunikoulua noudatetaan johdonmukaisesti, terveen lapsen nukkumisessa voi tapahtua muutoksia jopa kolmessa‒neljässä yössä. Jotkut haluavat toteuttaa unikoulun pikku hiljaa ja ensin opettaa lapsen nukahtamaan itsekseen ja vasta myöhemmin vieroittaa yösyötöistä. Myös osittainen yövieroitus on mahdollinen, jos ajatuksena on jatkaa vielä esim. aamuyön imetyksiä.

Jos tarvitset tukea unikoulun toteuttamiseen, kannattaa tutustua kehittämääni verkkovalmennukseen Yökukkujasta nukkujaksi – tukea unikoulun toteuttamiseen. Seuraava pienryhmä on alkamassa 15.5. Tutustu valmennukseen ja ilmoittaudu mukaan!

Avainsanat: unikoulu, kiintymyssuhteet